Yhdyskuntatutkijan Vantaa

Kaisa Schmidt-Thomé on kiinnostunut paitsi ihmisten elämänkaaren maantieteestä ja kaupunkien kehittämisestä myös avartavasta matkailusta, etenkin Ruhrin alueella, Saksassa. (kuva: Peter Jacques)

Vantaa on keskellä kotiani, jos ymmärrämme kodin seutuna eli laajempana eteläsuomalaisena elinpiirinäni.

Vantaa on kotieni keskiarvo; eräänlainen välimuoto tai sekasikiö tuusulalaisen lapsuuteni ja helsinkiläisen aikuisuuteni välissä. 

Vantaa on maisemareitti, jota kulkemalla olen nähnyt Suomen muuttuvan. Vantaakin on totuus Suomesta, mutta leppoisammin kuin Espoo[1].

Kehittämisarkkitehdin Vantaa: Vantaasta rohkea erottuja?

Sampo Vallius nauttii sosiaalisen asuntokannan kehittämisen lisäksi  luonnossa liikkumisesta, puhuttelevasta arkkitehtuurista ja viimeisimpänä innostuksenaan radioamatööritoiminnasta.

Tiedäthän sen tunteen, kun menet Suomessa lähes mihin tahansa kaupunkiin, ja jotenkin kaikki näyttää niin tutulta? Aivan kuin olisit käynyt täällä ennenkin – ja siis kuitenkaan oikeasti et ole. Ainakin minusta tuntuu usein siltä, koska siinä määrin samalta meidän rakennuskantamme näyttää, paikkakunnasta riippumatta.

Kaupunkikehittäjän Vantaa: Mikä on kaupunki? Mitä on kaupunkikehittäminen?

Antti Tuomainen on Helsingin maalaiskunnassa syntynyt ja Vantaan Hiekkaharjussa asuva kaupunkikehittämisestä vastaava johtaja Skanskassa. Skanska kehittää Vantaalle Kivistön uutta kaupunkikeskusta yhdessä NCC:n, HOK Elannon, Ruokakeskon ja Vantaan kaupungin kanssa. 

Kuten kaupunkitutkija Karin Taipale aiemmassa Mun Vantaa-blogikirjoituksessa totesi, on käsityksemme toimivasta kaupunkirakenteesta muuttumassa – emme enää kaipaa autoiluun perustuvaa moottoritieverkostojen ja shoppailupeltihallien kaupunkia vaan joukkoliikenteeseen ja kaupunkikeskuksiin perustuvaa inhimillistä, kestävää kaupunkia. 

Arkeologin Vantaa: Historian kerroksellisuus ja Hakkilan kivisilta

Andreas Koivisto on salibandya harrastava arkeologi, joka työskentelee Vantaan kaupunginmuseolla. Kuva Hakkilan kivisillalta, taustalla Keravanjoki.

Tikkurilan itäpuolella Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta on hyvin kerroksellinen ja merkittävä paikka sekä itselleni että Vantaalle. Sen lisäksi, että sen ympärillä on pyörinyt iso osa elämästäni, siinä kuvastuu hyvin myös Vantaan pitkä ja monipuolinen historia.

Kaavakehitysjohtajan Vantaa: Arkielämään laatua!

Hille Kaukonen (kuvassa toinen oikealta) on asuinympäristöjen laadusta ja viihtyisyydestä kiinnostunut arkkitehti.

Eikö kaavoituksessa ole tärkeintä määritellä hyvää arkielämän laatua mahdollistavia seikkoja ja luoda mahdollisuus asukkaille löytää oma henkinen koti ? Kumppanuuskaavoissa tulisi pyrkiä löytämään olennaiset seikat hyvän ympäristön syntymiselle eikä pelkästään määritellä fyysisiä seikkoja ja ulkonäköasioita. Kaavatyössä pitäisi enemmän pyrkiä määrittelemään alueita arvopohjaisesti ja rohkeasti kehittää eri tyyppisille ihmisille alueita, toiset haluavat urbaania, yhteisöllistä ja säpinää, toiset kodikasta, hiljaista ja rauhaa. On paljon erilaisia asumistoiveita ja ne ovat usein ristiriidassa. Ei siis pyritäkään tekemään kaikille kivaa vaan monenlaisia erilaisia ympäristöjä eri paikoissa.

Kaupunkikehitysjohtajan Vantaa: Lapset, asiantuntijapalvelut ja keskustan kehitys

Juha Kostiainen on Tampereen yliopiston dosentti ja YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja.

Kaupungistumisen ja osaamispohjaisen talouden kehittymisen myötä Suomeen on syntymässä neljä vyöhykkeistä työssäkäyntialuetta. Etelä-Suomi on suurin näistä ja se muodostuu karkeasti ottaen Turku-Tampere-Lahti-Porvoo –kehän sisäpuolelle jäävästä alueesta. Kun kaupunkien sisäiset ja kaupunkien väliset joukkoliikenneyhteydet kehittyvät ja kun asiantuntijatyö muuttuu yhä mobiilimmaksi, työmarkkinat ovat saavutettavissa mistä tahansa. Kahdelle harvinaisemmankin ammatin osaajalle alue tarjoaa kiinnostavia uravaihtoehtoja ja yrityksille monipuolisen osaajapoolin.

Kaupunkikehittäjän Vantaa on tulevaisuuden kaupunki

Antti Pirhonen on sekä suunnittelu- että rakennusalalla laajasti toiminut kaupunkikehittäjä.

Terveiset Espoosta! Minulle Vantaa on aina ollut dynaaminen tulevaisuuden kaupunki johon tutustuin paremmin Marja-Vantaan yleiskaavallisen pohjoismaisen aatekilpailua järjestettäessä vuonna 1992. Olin nuori kaupunkisuunnittelutaustainen SAFAn kilpailusihteeri ja sain näköalapaikalta (parhaimmillaan ravintola Savoy) seurata tuolloisen Vantaan kaupunkipolitiikan kiharia kiemuroita, joista kehkeytyi kilpailullekin ohjelma. Konkreettinen tulos yleiskaavallisesta kilpailusta jäi odotetun laihaksi. Prosessi itsessään kokosi ajatuksia ja määritteli tavoitteita jota toimivat suuntaviittoina sittemmin pidetyille uusille kilpailuille ja laadituille suunnitelmille joiden pohjalta Kivistön aluetta parhaillaan toteutetaan.

Yhteinen Vantaa: oma maa mansikka

Meillä kaikilla on oma, erityinen suhteemme kaupunkiin. Kaupunkikokemukset ja -unelmat arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä ovat kuitenkin usein yhteisiä. Jakamalla ajatuksiamme ja osallistumalla yhteiseen tekemiseen hahmotamme entistä selvemmin, mikä kaupungissa on olennaista nyt ja tulevaisuudessa.

Hentilän Vantaa on lastattu muistoilla

Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan dekaani ja yhdyskuntasuunnittelun professori, joka on asunut Vantaalla 1969-1980. 

Muutin vanhempieni kanssa Laajasalosta silloiseen Helsingin maalaiskuntaan 1960-luvulla. Hakkilasta löytyi lisää asuinneliöitä ja oma piha. Koulumatkani vaihtui kaupunkikaduilta sorateille ja metsäpoluille. Talvisin kouluun hiihdettiin. Kuusikon kansakoulussakin hiihdettiin: luokan seinällä olleen kansanhiihtotaulukon värikkäät janat kasvoivat pituutta joka välitunnin jälkeen, kun olimme käyneet viereisessä metsässä sivakoimassa. Viikonloppuisin hiihtomatkat suuntautuivat Sotungin pelloille: vanhan heinäladon kupeessa oli hyvä paistatella päivää ja syödä eväitä. Yhtenä talvena latoa ei sitten enää ollut. Hakunilaa oli alettu rakentaa. Maalaiskunnasta kasvoi kaupunki.

Nuoren kaupunkilaisen Vantaa: Täällä kasvanut!

Nikolaos Giakoumis on hiusalaa opiskeleva Vantaan Nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja, jonka lempipuuhaa on vapaa aikana rentoutuminen ja kuntosali.

Takapihalta katsoessani aidanraoista, näkyy taustalla metsää ja kävelytie. Nyt on tultu jo kauemmas Tikkurilan tai Koivukylän keskustan vilkkeestä ja ympärillä näyttää melkein maalaismaisemalta. Kylä on täytetty suuriltaosin omakotitaloilla, ja sinnetänne ripoteltu muutama rivitalo- ja paritaloalue, jossa itse olen pienen ikäni varttunut. Päiväkummussa kulkeva, pistää merkille, että alueelta löytyy myös takapihan takana olevan metsän kaltaisia alueita monista nurkista. Muutkaan viheralueet kuten puistot, ei varmasti jää luonnon ystävältä huomaamatta, etenkin jos oman kodin maisema on hyvin kerrostalovoittoinen.

Kaupunkilaisen Vantaa: mun Rekola!

Pirjo Uutela on rekolalainen kahden lapsen äiti, joka nauttii niin kotoilusta kuin matkustamisesta hyvä ruoka ja juoma mielessään.

Kun tulen kotiin keskustan hälinästä jo ison mäen kohdalla tunnen ihanan rauhallisuuden tunteen. Koska päivät saattavat juosta sellaista kärrynpyörää, että aina ei itsekkään meinaa perässä pysyä, on ihanaa, kun voi tulla paikkaan, jossa aika on ikään kuin seisahtanut. Astuessani ulos autosta haistan ihanan puun tuoksun, joissain laitetaan saunaa tulelle.

Kaupunkiaktiivin Vantaa: Myyr York, Myyr York…

Petteri Niskanen on asukkaiden oman tekemisen voimaan uskova kaupunkiaktiivi Myyrmäestä.

Maailmalla yleistynyt julkisten katu-, puisto ja toritilojen elävöittäminen sekä yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen lisääntyminen on jalkautunut Myyrmäen kautta Vantaalle. Osana uudeksi urbanismiksi nimettyä kaupunkisuunnittelun suuntausta luodaan muun ohessa viihtyisiä kaupunkiympäristöjä erityisesti yhteisöllisyyden ja paikallisuuden korostamisen kautta. MYYRMÄKI-liike on parin viime vuoden  aikana aktiivisesti edistänyt katutaidetta, graffiteja sekä lukuisia erilaisia kaupunkitapahtumia. Vantaalle on elinvoimaohjelmaa myöten kaivattu eläviä keskustoja. Kaupungin hallinnollinen keskusta Tikkurilassa tulee lähivuosina muuttamaan ilmettään perusteellisesti. Kivistöön rakennetaan kokonaan uusi kaupunginosa keskustatoimintoineen. Näiden lisäksi Vantaalta löytyy 4 - 6 keskustamaista aluetta, jotka odottavat kasvojen kohotusta.

Kaupunkisuunnittelujohtajan Vantaa!

Tarja Laine on Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, joka nauttii pyöräilystä ja kestävän kaupungin kehittämisestä.

Löysin Vantaan Otaniemen Teknillisen korkeakoulun ilmoitustaululta vuonna 1983. Pieni lappu: pitäisi tutkia vanhaa rakennuskantaa ja sitä, miten sitä oli käsitelty asemakaavoissa.  Sain kesäprojektin kaavoitusosastolta yhdessä Mats Biströmin kanssa. Jaoimme kartan, kumpikin sai itää ja länttä.

Raideaktiivin Vantaa: Asemien alennustila

Teemu Pyyluoma on toipuva korsolainen, nyttemmin helsinkiläinen kaupunkisuunnittelu- ja raideaktiivi.

Radanvarrelle rakennettaessa asema on kaupunginosan keskus. Sitä kautta tullaan kylään ja muodostetaan siitä ensimmäinen mielikuva. Asunnot kannattaa rakentaa mahdollisimman lähelle asemaa, jotta junaan on lyhyt kävelymatka. Kauppa ja kahvio heti laiturin vieressä on matkan varrella, asiakasvirran keskiössä, ja toimii myös odotustilana. Olisihan nyt aivan idioottimaista ensin tehdä satojen miljoonien hieno rata, ja sitten jättää sen parhaat paikat hyödyntämättä.

Kaupunkitutkijan Vantaa

Kaarin Taipale on kaupunkitutkija, jonka aiheita ovat kaupunkien, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön muutokset ja globalisaation vaikutukset.

Ennenmuinoin ajateltiin, että liikenne yhdistää. Silloin tuoreelta asfaltilta tuoksuvat moottoritiet ja niiden monikerroksiset neliapilaliittymät olivat konkreettinen todiste edistyksestä. Vielä nytkin joissakin pikkukaupungeissa kuvitellaan, että taajaman ulkopuolelle moottoritieristeyksen ramppien kylkeen lanattavat pysäköintikentät ja niiden reunoilla sikin sokin ajelehtivat peltihallit tarjoavat kansalaisille viihtyisän ympäristön viettää laatushoppailuaikaa. – Ja sitten ollaan muka hämmästyneitä, että kaupunkikeskustat kuolevat.

Kaupunkiekosysteemien tutkijan Vantaa: Kaupunkiluonto tarjoaa monia hyötyjä asukkailleen ja rakentaa pysyvää luontosuhdetta

Kati Vierikko on ympäristötieteiden tohtori, väitellyt kestävästä metsätaloudesta ja tutkii tällä hetkellä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja kulttuurien yhteisvaikutusta kansainvälisessä tutkimushankkeessa.

Tarkastelen kirjoituksessani kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja sen tarjoamia hyötyjä kaupunkilaisille kolmen esimerkin kautta: luonnon terveysvaikutukset, luonnosta oppiminen ja maaperän merkitys hyvinvoinnillemme. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaa ihmisten hyvinvointia, myös kaupungeissa. Kaupungin viheralueet tarjoavat virkistyksen lisäksi monia, monille tunnistamattomia hyötyjä. Monille asukkaille luonnonläheisyys on tärkeä asuinpaikan valintatekijä.

Puistosuunnittelupäällikön Vantaa: mun Vantaa on myös sun Vantaa

Hanna Keskinen toimii Vantaan viheralueyksikössä puistosuunnittelupäällikkönä ja harrastaa vapaa-ajalla puutarhanhoitoa sekä nauttii ulkoilusta Vantaan viheralueilla.

Ensimmäiset muistoni Vantaan puistoista liittyvät umpeen kasvavien peltojen ojiin, joiden pohjia kolusimme kavereiden kanssa. Pajupusikoihin rakensimme monenlaisia salamajoja risuista ja heinistä. Purojen varsilla oli myös jännittäviä seikkailupaikkoja ja veden ylityksiä. Ympyrä on tavallaan sulkeutunut, sillä nyt omat lapseni rakentavat majoja ja tukikohtiaan Vantaan puistoihin. Myös dinosauruksia ja villisikoja olemme käyneet etsimässä Vantaan metsistä, kylläkin huonoin tuloksin…

Sun Vantaa?

Minkälainen on sun Vantaa? Lähetä meille juttuehdotus, ruusuja ja risuja tai vaikka valokuva sähköpostiin: apoli@vantaa.fi!

Dixin suunnittelijan Vantaa: Kurkistus aidan taakse

Panu Härmävaara on arkkitehti, joka työskentelee Dixiä suunnittelevassa arkkitehtitoimistossa (Lahdelma & Mahlamäki). Kirjoittajan mielestä kaupunkeja voidaan täydentää pitkään kypsytetyillä rakennuksilla.


Pitkä vihreä työmaa-aita on rajannut reilun vuoden ajan Tikkurilan 1. laiturin reunustaa. Aidan kurkistusluukuista on voinut nähdä pienen palan työmaata. Kun rakennus nousi työmaa-aidan yli, ei ollut enää mikään salaisuus, että tälle paikalle nousee Tikkurilan uusi toimisto- ja liikekeskus Dixi. 

Arkkitehtiopiskelijan Vantaa: Yksiö (vantaalaisessa) Puutarhassa

Yksiö Puutarhassa @Mun Vantaa 10.4.2014 from Junkyard Films on Vimeo.

Olli Enne on pian valmistuva arkkitehti, jonka diplomityöprojekti rakentuu Vantaalle.

Katso video Vantaalle omakotitalon prototyyppiä suunnittelevasta, pian valmistuvasta arkkitehdistä, nimeltään Olli Enne. Ollin diplomityöprojekti kulkee nimellä Yksiö Puutarhassa. Lisätietoa projektista voit lukea projektin nettisivuilta ja Vantaan Sanomien maaliskuussa julkaisemasta Olli Enne keksi minitalon-jutusta. Videon tuotanto: Junkyards Films.


Lisää videoita vantaalaisesta kaupunkisuunnittelusta löydät myös Vantaa-kanavalta!

Skeittarin Vantaa

Nikolai Alin  on Vantaalta kotoisin oleva skeittari, joka rakastaa suklaaleivonnaisia ja ihailee iloisia vanhuksia.

  

 Kielotien ja Tikkurilantien kulma, punatiilinen pyramidi 

 

Bio Grandin punatiilinen pyramidi on legendaarinen Tikkurila-spotti. Spotilla on tietääkseni skeitattu jo 90-luvulla, mutta suurempaan valokeilaan ”pyris” on päässyt 2000-luvulla. Pyramidille tullaan kauempaakin, ja kaikki Suomessa vierailevat ammattilaisskeittarit tuodaan yleensä paikalle. Tämän kaltaisia, kaltevaa pintaa omaavia skeittispotteja on Suomessa hyvin harvakseltaan, joten jokaisesta kaltevasta obstaakkelista otetaan kaikki irti. Skeittarit ovatkin korjailleen pyramidin ylä- ja alareunan epätasaisuuksia muun muassa laastilla. Kuva on brasilialaisesta skeittilehdestä. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan entisen puheenjohtajan Vantaa: Kotini

Riitta Ollila on entinen Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ja aktiivinen jokapaikanhöylä.

Olen vantaalainen, en tikkurilalainen, korsolainen enkä kivistöläinen. Joskus ihan itsekin ihmettelen, miten niin on päässyt käymään tässä perinteisessä kyläpäällikkökaupungissa. Ehkä vastaus löytyy siitä, että työni on pääosin löytynyt Vantaan ulkopuolelta. Kauempaa katsoen on helpompi ymmärtää kokonaisuuksia eikä tuijotella reviirirajoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Vantaa: Monien mahdollisuuksien Vantaa

Sirkka-Liisa Kähärä on lähiöistä ja niiden palveluista sekä pihasuunnittelusta kiinnostunut Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja.

Vantaa on erilainen ja monimuotoinen mahdollisuuksien kaupunki. Tämä näkyy kun katson ulos parvekkeeltani. Asukastila Kafnetin katto on paikoin painunut kuopalle ja vesilätäköt seisovat katolla. Ei näytä houkuttelevalta, mutta notkahtaneessa katossa ja nukkavierussa ulkoilmeessä piileekin mahdollisuus. Asukastilan tilalle tulee jotain uutta ja erilaista, mikäli mahdollisuus osataan käyttää hyödyksi. Kaupunginsuunnittelussa on kyse mahdollisuuksien luomisesta. Näitä mahdollisuuksia on Vantaalla lukuisia. Myyrmäen entinen terveysasema on vihkoinkin purettu. Se, mitä tulee tilalle, on vantaalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen käsissä. Osaammeko käyttää mahdollisuudet oikein? Ulkopuolisia neuvonantajia varmasti riittää. Tiedotusvälineet, eri alojen valtakunnalliset asiantuntijat ja jopa muiden kuntien edustajat ovat hanakasti neuvomassa, miten vantaalainen kaupunkisuunnittelu pitäisi hoitaa. Emmeköhän itse ole oman elämänpiirimme parhaita asiantuntijoita?

Kaupunginjohtajan Vantaa: Mun Vantaa!

Kari Nenonen on kaupungin johtamisen lisäksi kiinnostunut myös luonnossa liikkumisesta ja linnunlaulun kuuntelemisesta.

Vantaasta tuli minun Vantaani runsaat kaksi vuotta sitten kaupunginvaltuuston päätöksellä. Vantaasta tuli kotikaupunkini tasan kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2012, kun siirsin kirjani Vantaalle Tikkurilaan.

Vantaa oli aiemmin ollut minulle vain yksi suurista suomalaisista kaupungeista. Kaupunki, joka profiloitui ennen kaikkea lentokentällään, ja kaikella sillä, mitä siihen toimintaympäristöön liittyi. Yhdellä sanalla se oli Aviapolis. Muuten kaupungin profiili oli mielessäni lähinnä nopeasti kasvanut verkosto lähiöitä, jotka kävivät keskenään kilpailua hyvästä palveluvarustuksesta. Oli Martinlaakso, Myyrmäki, Korso, Hakunila, Koivukylä ja Tikkurila. Ja vielä Rekola, Tammisto, Seutula ja Helsingin pitäjän kirkko. Monta suomalaista keskikokoista kaupunkia tai kuntaa samojen rajojen sisällä.